Moni meistä muistaa "Tänään kotona" tv-ohjelman, jossa annettiin ohjeita, esiteltiin vinkkejä arjen pyörittämiseen. Tosin tuota vauhdikasta termiä ei vielä silloin tunnettu ja sukkahousutkin olivat vielä niin uusi keksintö, että niiden monikäyttöisyys oivallettiin vasta Niksi-Pirkassa.
Jotkut tänään kotona-ohjelman neuvot hymyilyttävät kotona tänään, niksipirkan nikseistä monet pistävät ulvomaan ääneen, mikä saattaa olla niiden tarkoituskin, onhan joukossa ihan varteenotettavia ohjeitakin. Joku, en muista kuka kolumnisti on joskus jossain lehdessä kirjoittanut ko. palstasta osuvan ja ilkamoivan parodiankin.
Pestyäni hiukseni kananmunan keltuaisella ja syötyäni purkin pohjalta viimeisen, tuoreen pehmoisena pysyneen joulupiparin, sain idean Petriinan omasta niksinurkasta. Samakasan yhteiselle sivulle siitä tulisi turhan pitkä, niinpä päätin perustaa sen tänne omaan pilttuuseeni.
Kananmunan keltuainen on todellakin kauan käytetty shampoo, joka ei hiuksiin hierottuna vaahtoa, mutta tekee tukan puhtaaksi ja tuuheaksi. Siirappipiparit puolestaan pysyvät tuoreenpehmeinä kun piparipurkkiin laittaa muutaman tuoreen ruisleivän palasen, jotka tietenkin tulee aina niiden kuivuttua vaihtaa uusiin. Paikallislehden sitrushedelmiä esittelevällä palstalla vinkattiin, että jos tarvitsee vain pari tippaa sitruunamehua, ei tarvitse halkaista koko hedelmää, vaan tuikata ainoastaan vaikka hammastikun kärjellä reikä, josta tipat voi valuttaa ulos ja laittaa tikku sitten tulpaksi hedelmän kuoreen.
Eli kolme niksiä jo koossa! Mutta ei niillä vielä niksinurkkaa perusteta, joten luovuin koko ideasta ja päätin vain kirjoittaa jutun ko. aiheesta siinä toivossa, ettei tämäkin "uusi teksti" lakanalle suoraan kirjoitettu juttu kesken kaiken luiskahda julkaistujen blogien luetteloon.
Kätevä emäntä keksisi kananmunan valkuaisellekin jotain käyttöä, tämä vähemmän kätevä hulauttaa sen viemäriin samalla kun muistaa takavuosien oivan kuivashampoon, ruisjauhot! Kun tuli kiirelähtö eikä aikaa tukan pesuun ja kuivattamiseen ollut, siitä vain tupsuttamaan ruisjauhoa päähän ja harjauksen ja tupeerauksen jälkeen huispehko näytti puhtaalta.
Ja oivoi, mitä kaikkea muuta kuin juustoa voi siihen tarkoitukseen varatulla höylällä höylätä, tuoretta kurkkua, suklaata... ja ja...
Nyt ei kyllä muistu mieleeni muita niksejä kuin 6-vuotiaan rakenteilla oleva ihmekone, mutta siinä mennäänkin jo keksintöjen puolelle, joten eipä muuta kuin mukavaa ja kekseliästä viikonloppua kaikille!
Muistelen,että joskus oli Munashappoota ihan myytävänä.Ja kuivashappootakin tuli nuoruudessa käytettyä,sellaista valkoista jauhoa...ruisjauhoja en muista käyttäneeni.
VastaaPoistaKerran kuulin radiosta erään vanhemman naisen haastattelun,jossa hän kertoi tuuheiden hiustensa salaisuudeksi nokkoshuuhtelun.Niinpä minäkin sitten mökillä kesäaikaan keräsin huussin takaa nokkosia,keittelin kattilassa,jäähdytin ja käytin viimeisenä huuuhteluvetenä hiusten pesun jälkeen.Ohjeen mukaan.Silloinen miesystäväni katseli naureskellen tätä touhua.En tiedä vaikutuksesta,mutta nokkosshappootakin on ollut myynnissä,en tiedä onko enää.
Martta-järjestöllä on paljon tietoa vanhanajan hyvistä nikseistä ja sokeripalalla olen puhdistanut monet palaneet kattilatkin.Tyttäreni on spelialisti näiden niksien käytössä ja antaa hyviä vinkkejä välillä äidillekin.
Sokeripalalla minäkin vanhan hellani levyjä puhdistan ja metallireunukset hankaan sampo-pulverilla kiiltäviksi, silloin harvoin kun...
VastaaPoistaJo äitini käyttämää, itsenikin hyväksi havaitsemaa Bockin hiusvettä ei valitettavasti enää valmisteta kuten ei öljypohjaista Vitalis-hiustenhoitoainettakaan. EU-direktiivit sen sanelevat, tiesi kampaaja.
Viinien hanapakkausten sisäpussi on mahdottoman kätsä rantatyynynä, puhallat sopivan pulleaksi, ja taas tyhjennät .
VastaaPoistaMulla on iltaisin aina kylmät jalat. Vedellä vajaa puoliksi täytetyn pussin säilytän kylppärin kuumavesipatterin päällä ja illalla sitten vaan peiton alle jalkoihin. Yöllä potkin sen lattialle. Ihanaa ! Huokeaa !
En tiedä muita, ovatko kekanneet tehdä samoin.
Muistan tuon kananmunakeltuaistempun. Laitettiin naamaankin keltuaiskerros ja annettiin kuivahtaa. Siinä oli kyllä aikamoinen työ saada se sitten naamasta irti, voi herrajjestas sentään.
VastaaPoistaMuistatteko, kun virkattiin tai solmittiin muovisista maitopusseista mattoja. Vaikka kuinka niitä pusseja pesi, oli tiskipöydän edessä happaman maidon tuoksu. Tai sitten vain luulin niin, kun olin raskaana mattoa solmiessani!
Maitopussit,ne harmaat vetelät lötköt kassin pohjalla! Olin unohtanut, vaikka virkkasin minäkin niistä mattoa ja oranssimustasta muovinauhasta virkattu pieni pyöreä muovimatto mulla on vieläkin.
VastaaPoista