Se on se kipinä. Sama kipinä joka panee ilta illan jälkeen lähtemään tanssitreeneihin, näytelmäharjoituksiin, palloa potkimaan tai lätkimään kiekkoa kotitekoisella mailalla pihapeleissä, haaveilemaan oikeista luistinradoista, vaikka luistimien hankkiminenkin on vielä niin sanotusti vaiheessa. Itse sain kipinän tämän jutun kirjoittamiseen hiljattain ilmestyneestä Michael Sundstenin kirjasta "Jäähän kohdistunut rakkaus", jonka tilasin verkkokaupasta lahjaksi perheen lätkäfanille, mutta innostuinkin ensin lukemaan itse.
Kirjassa 20 suomalaista kiekkolegendaa, joukossa mm. Lalli Partinen, Matti "Mölli" Keinonen, Timo Jutila, Aleksander Barkov Jr. kertovat oman tarinansa siitä miten kipinästä syttyi suuri roihu ja tunteenpalo lajiin nimeltä jääkiekko. He kertovat toiveistaan, menestyksistään ja pettymyksistään sellaisiakin asioita joita ei ennen ole julkaistu. Omin sanoin, kukin omalla murteellaan, puhetyylillään ja sanavalinnoillaan. Kirjan erikoisuus ja vahvuus onkin siinä, että haastatteluja purkaessaan toimittaja Michael Sundsten on poistanut haastateltaville tekemänsä kysymykset ja jättänyt ainoastaan kiekkolegendojen kertomat tarinat, jolloin lukija voi suorastaan kuulla heidän äänensä ja nähdä heidät, vaikutelma jota kirjan lukuisat valokuvat täydentävät. Toimittajan lyhyet kursivoidut tarkennukset ja välihuomautukset, joista kaikista kuvastuu kunnioitus haastateltavaa kohtaan, ovat kaikki harkittuja ja paikallaan.
Itselläni ei ole urheilullista taustaa muuta kuin sen verran mihin aikoinaan kahden eri urheiluseuran toimistossa työskennellessäni sain tutustua. Kyllä sielläkin oli aistittavissa eri urheilulajeihin kohdistuneen kipinän sytyttymä palo ja innostus, voiton hurma ja pettymyksen karvaus. Mutta siitä huolimatta että oma jääkiekkoon kohdistuva kiinnostukseni ajoittuu lähinnä suurten kilpailujen loppuotteluihin enkä ymmärrä lajista muuta kuin sen milloin kiekko soljahtaa maaliin, kiekkosuuruuksien tarinat olivat kiehtovaa luettavaa. Sain tietää, miksi Partisen vanhemmat halusivat ristiä poikansa Lalliksi. Urpo Ylönen puolestaan kertoo ensimmäisistä pelivarusteistaan näin: "Kyl äitiki teki varusteit mitä niitä siihe aikaa oli. Mul on simmonen, ei se oo rintapanssari vaan se oli käsivarsisuojus. Joku vanha pusero, mikä mul oli, ni siitä leikattii alaosat pois pistettii käsivarsisuojat ja siihen laitettiin semmosia nappulahuopia aina kaksi päällekkäin sikin sokin. Ne suojeli käsivarsia hyvin."
Ei tuommoista tarinaa voi tänä päivänä liikuttumatta lukea, kyyneleet siinä väkisin pyrkivät esiin. Veli-Matti Ruisma oli aloittanut maailman suurille kilpakentille johtaneen uransa sukulaiselta saaduilla 45 numeron luistimilla, vaikka oma jalka oli ollut vielä kokoa 36. Kaikki sanomalehdet mitä kotiin oli tullut, oli käytetty liian suurten luistinten täytteeksi. Pihapeleistä oli pikkuhiljaa siirrytty jäädytetyille luistinradoille, jonne mentiin joko kävellen, pyörällä tai potkukelkalla pelivarusteita kuskaten. Kentältä ei olisi maltettu lähteä pois ollenkaan. "Välil tosi tappelun kans piti käyä syömässä, joskus luistimet jalassa, mut välillä ne joutu ottaa pois", Petri Skriko kertoo. Hän sanoo myös: "Urheilussa pitää osata erootella harrastus ja ne ketkä haluaa mennä eteenpäin." Kaikista ei tule tähtiä vaikka olisi millainen kipinä ja kiinnostus lajia kohtaan, ei vaikka olisi vahvat jalat kuten Matti Keinosella tai jollakin toisella rohkeutta vaativa ammatti. Eivätkä kaikki tähtiin tähtääkään, jääkiekko on monelle rakas harrastus joko kentällä kiekkoa lätkien tai katsomosta sitä seuraten.
Mutta pelin hurmassa vaanii myös vaaransa. "Jääkiekko on kontaktilaji. Kyl se vaan raju laji on. Se pitäis muistaa, ku sitä rupee harrastaa. Pitää olla valmis ottaa iskuiki vastaa", sanoo lahtelaislähtöinen Toni Lydman. Eräs syy hänen kiekkoilijauransa lopettamispäätökseen olivat aivotärähdykset, joiden lukumäärää hän ei itsekään tarkalleen muistanut. Vaikka hän oli toipunut niistä kaikista hyvin, katsoi hän parhaaksi tehdä sen kun " nyt voi lopettaa suht terveenä."
Vuonna 1985 syntynyt turkulainen urheilutoimittaja Michael Sundsten on aikaisemmin julkaissut tietokirjan jääkiekon Pohjola-leiristä ja tänä syksynä ilmestyneeseen lähes 400 sivuiseen "Jäähän kohdistunut rakkaus" on tulossa toinenkin osa.
