Käyn vain pesemässä käteni

Sanonta "Pesen käteni koko jutusta", lienee kaikille tuttu. Käsien pesuun liittyvää kuvakieltä löytyy myös raamatun kohdasta, jossa Pietari pyytää Jeesukselta, että tämä ei pesisi ainoastaan hänen jalkojaan, vaan myös kädet ja pään. Meille, joille lämmin vesi tulee ja menee vipua kääntämällä, käsien pesu on itsestään selvyys, jonka merkityksellisyyttä emme tule edes ajatelleeksi muulloin kuin jonkin epidemian yhteydessä, jolloin sen tärkeyttä kilvan korostetaan. Tilanteisiin, joissa vettä ei ole saatavilla, on kehitelty kätevästi mukana kuljetettavia kosteuspyyhkeitä. Parikymmentä vuotta sitten matkalla Helsingistä Akabaan jordanialaisen lentokoneen miespuoliset lentoemot nostelivat pihdeillä kullekin matkustajalle lämpimän kostean kangaspyyhkeen, johon tämä ennen ruokailua saattoi puhdistaa kätensä. "Puhtaus on puoli ruokaa", sanotaan, mutta kyllä siinäkin voidaan mennä liiallisuuksiin. Tuttavallani, neiti NN:llä oli itä-eurooppalainen miesystävä, joka kävi tämän tästä ja mitä uskomattomissa tilanteissa pesemässä käsiään. Nuoruudessaan mies oli haaveillut lääkärin opinnoista, mutta oli kuitenkin kouluttautunut ihan eri alalle. Harmi, hänestä olisivat saaneet siistin lääkärin, neiti NN kertoi arvelleensa. Hänen mielestään ystävän käsihygenia alkoi jo lähennellä pakkomielteisyyttä, kunnes hän sattumalta kuuli radiosta jonkun venäläiseen kulttuuriin perehtyneen henkilön haastattelun. Haastateltava kertoi, että päinvastoin kuin me suomalaiset, jotka ilmoitamme seurueellemme käyvämme vessassa, toiletissa, miesten/naisten huoneessa taikka "tuolla kulman takana", venäläinen mies (naineko myös?) sanoo: "Käyn pesemässä käteni." Mitä muuta hän sillä reissulla toimittaa, hän ei pidä tarpeellisena muille kuuluttaa. Eli - neiti NN:n huippusiisti miesystävä mitä toden näköisemmin kärsi eturauhasvaivoista. Tai hänellä oli yliaktiivinen rakko tahi harvinaisen reipas suolentoiminta. "Syö greippi päivässä, niin suoli toimii greippaasti!" Jotenkin tuohon tapaan suomalaisessa tv:mainoksessakin joskus kehotettiin. Eikä suomalaisturistien seurueessa keskustelu suolen toiminnasta tai toimimattomuudesta ole tabu. Pissahätä, vessahätä, onko kyseessä iso vai pieni hätä, täysi rakko, kupla otsassa, löysä vatsa, kova vatsa, ripulointi tai ummetus... Tässä joitakin mieleen muistuvia aiheita, joita ei välttämättä karteta edes ruokapöydässä. En väitä, ettenkö olisi johonkin edellä mainituista syyllistynyt joskus itsekin, mikä niitä kaikkia omia mokia muistaa... Nyt kuitenkin käyn pesemässä käteni ja alan pussittaa uunista ottamiani korvapuusteja pakastimeen.