maanantai 11. toukokuuta 2015

En tiedä mitä ajatella


Toriparkin porrashuoneista. Keskeneräistä työtä ei tule arvostella, totesin edellisessä blogijutussani, jossa kerroin kaupunkimme uusitun torin ilmeestä. Nyt torin avajaiset on pidetty, ensimmäiset kuukausimarkkinat koettu. Torin alla olevat parkkitilat ovat saaneet pääosin kiittäviä kommentteja, samoin torialueen päällyste, jolla voi kävellä korkkareillakin, torilla on tilaa, sinne ja sieltä pois pääsee paikallisbussilla tulipa miltä suunnalta tahansa. Kovimman kritiikin kohteeksi ovat joutuneet toriparkin porrashuoneet, ikävän näköiset harmaat peltilaatikot.

- Ei, eivät ne ole peltiä, vaan arvostettua seinämateriaalia rheinzinkiä, mitä on käytetty mm. Kiasmassa. Kaupunginarkkitehdin mukaan materiaali elää ajan ja valon kanssa, se tummuu muttei vaihda väriä kuten kupari. "Ydinkeskustassa ei ole puurakentamista ja puun käyttö olisi vaatinut muutakin materiaalia", hän vastaa niille joiden mielestä ne  olisi pitänyt tehdä lämpimämmän näköisestä puusta. "Rakennelmat toimivat poistumisteinä ( torilta toriparkkiin ja päinvastoin), ovat porrashuone- ja huoltorakennuksia eikä niitä ole tarkoitettukaan torin vetonauloiksi", hän tähdentää. Että silleen. Varovaisen myönteisiäkin arvioita on ollut luettavissa, mutta kauniiksi en ole kuullut niitä kenenkään sanovan. "Kuin parakkiluokkia tai vaarallisten kemikaalien kierrätyspisteitä", toteaa paikallinen kirjailija paikallislehden kolumnissaan. Olen samaa mieltä.   

Vai olenko sittenkään? Viikko sitten hautausmaalta palatessani kauppatori kylpi auringonpaisteessa, ihmiset istuskelivat joutilaan näköisinä torikahviloissa, myyntikojuja oli vielä harvakseltaan, kukkiakin vain parilla kauppiaalla, mutta tila ja valoisuus tekivät vaikutuksen. Ja torin kulmalla seisonut (yksi niistä neljästä) parakkimainen harmaa rakennelma näytti lähes juhlalliselta. Mikäs tunne tämä tämmöinen nyt on, kysyin itseltäni. Minäkö en muka enää inhoakaan toriparkin porrashuonetta? Yhtäkkiä en tiennyt, mitä ajatella, mitä mieltä siitä oikeasti olen. Onhan se ruma, sitä ei voi kieltää, vai olisiko rumankaunis osuvampi ilmaisu?  Porrashuoneet kaipaisivat ympärilleen viheristutuksia ja kukkasia, jolloin harmaa tausta olisi ehkä selkeämpi kuin joidenkin ehdottamat värikkäät seinägraffitit tms. Matalissa betonilaatikoissaan värjöttelevät alkukevään orvokit eivät ole kyllin näyttäviä, mutta eiköhän kesä tuo kukkaset tullessaan ja torin laidalle istutetut hennot lehmuksentaimet avaa vihreät lehtensä, joten eletään toivossa.

Entä talvella? Alaston harmaa aukioko muulloin paitsi markkinapäivinä? Jotain vihreää harmaiden parakkien, anteeksi, porrashuoneiden ympärille voisi talveksikin istuttaa. Kiittelin edellisessä jutussani unkarilaisen ystävyyskaupungin keskusaukion kauneutta. Ehkä se ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen kotikaupunkini keskusaukion kanssa, koska siellä ei tehdä kauppaa. Heillä kauppatori on  toisaalla ja ainakin eräänä 1990-luvun harmaana sadepäivänä näytti melkoisen ankealta paikalta sekin. 

Valitettavasti en voi liittää porrashuoneen kuvaa tämän jutun yhteyteen, kamerani on rikki enkä löytänyt googlestakaan kuvaa. 

JK. Oheinen kuva toriparkin suurimmasta porrashuoneesta löytyi Etelä-Suomen sanomien nettisivuilta, kuvaajan nimeä ei näkynyt.

Kesä tulee, kunpa vaaleanvihreään heppoiseen huntuun verhoutunut pihakoivu voisi pysyä yhtä utuisen kauniina koko kesän!

9 kommenttia:

  1. Sääli ettet voinut ottaa kuvaa, nyt täytyy turvautua mielikuvaan. Jonka kyllä "väritit" hyvin. Miksi ihmeessä ei voida suunnitellä kaunista pientä (?) kopperoa samalla kun sen kerran suunnittelee. Toisaalta tuo teidän uusi tori ei varmaankaan ole vertailukelpoinen kotikaupunkisi kanssa, koska siellä on ilmeisesti vanhaa, ja toi on uutta (steriiliä, modernia ...)
    Se on varmaan eri vuodenaikoina erinäköinen, koko tuo toriaukea. Talvella ne pömpelit varmaan erottuu enempi kun ei ole toria eikä ihmisiä.
    Kivasti taas kirjoitit ja kirvoitit ajatuksesi esiin.

    VastaaPoista
  2. Kuvaa kaipasin tästä ilmiöstä, yritin googlettaa, joku kuva löytyi, mutta en tiedä oliko se tästä paikasta, mutta .. no koivukuva oli kuitenkin nätti:) Kaunista kesää Petriina, ehkä silmä tottuu niihin mutta yhdyn Orvokkiin siinä että miksi ei voida rakentaa esteettistä ja nättiä, mutta silti toimivaa. Rahakysymys: Halpa materiaali? Mikä lie?

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista Orvokki ja Mustis! Googlettamalla löytyikin tarinan loppuun liittämäni, Etelä-Suomen sanomien kuvaajan ottama kuva toriparkin porrashuoneesta. Kolme muuta ovat vähän pienempiä enkä nyt muista, onko niissä lasiseinää ollenkaan.

    VastaaPoista
  4. Iltaa Petriina.
    Kävin tämän hetikohta melkeinkai tuoreeltaan lukemassa, mutta puumerkki jäi tekemättä, mutta parempi kai myöhään, kuin ei milloinkaan.

    Mun mielestäni suunnittelijan palkkiot liikkunee siinä 10 prossan tietämissä
    joissakin julkiskohteissa enemmänkin, ja saattaapi olla vielä royalteja tulossa jostakin suunnalta.

    Joten kokonaispaketissa jostakin on tingittävä, jonkin toisen eduksi, kunhan loppusumma ei muutu, ainakaan suunnittelupalkkiossa, muutostyot ovat lisähintaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenta Max! Olet varmaan oikeassa, noin kai se menee. Paikallislehdessä porrashuonerakennelmien ulkonäön aikoinaan hyväksynyt työryhmä myönsikin, että yhdestä rakennelmasta tuli suurempi kuin he olivat luulleet. He uskovat kaupunkilaisten ajan oloon tottuvan niihin eivätkä ainakaan tässä vaiheessa harkitse mitään seinämaalauksia tms. Tuossa isommassa rakennuksessa lienee tori-isännän toimisto ja olisiko siinä leipomo tai jokin myymälä.

      Poista
  5. Ei näytä kovin houkuttelevalta. Olen huomannut, etten aina ymmärrä taidetta. Onneksi et joudu katsomaan niitä rakennelmia parvekkeeltasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Milena, ajattelin ihan samaa kotiin palattuani, täällä on metsäluonto joka puolella, nautin siitä.

      Poista
  6. Ihminen keksi ja rakentaa paljon kaikenlaista, muttei mitään yhtä kaunista kuin luontomme...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei niin. Takapihan metsän laidassa, kallion reunalla mustikat kukkivat kuin henkensä edestä, hullun lailla! Ei tarvittane kuin yksi pakkasyö, jolloin ne ovat kuolleet. Toivottavasti sitä yötä ei tule.

      Poista